MallinnusOSY seminaari to 26.3.2009

DSM: Domain-Specific Modeling

Domain-spesifeillä kielillä (DSM, Domain-Specific Modeling; DSL, Domain-Specific Languages) suunnittelija etsii ratkaisun käyttämällä toteutusteknologian tai ohjelmointikielen käsitteiden sijasta suoraan sovellusalueen käsitteitä speksien tekemiseen. Sovellusalueen käsitteiden käytön etuna on, että ne ovat jo ennaltaan tuttuja, ymmärrettäviä ja semantiikaltaan määritettyjä.

Kun ohjelmistoratkaisun staattiset tai dynaamiset ominaisuudet voidaan kuvata näillä "domain"-käsitteillä, voidaan usein myös ratkaisu generoida koodiksi. Tämä vapauttaa samalla suunnittelijan työstämään ratkaisuja suoraan domainin tasolla, ilman hankalaa ja aikaa vievää "mappausta" ohjelmointiteknologian käsitteisiin. Generaattoreita käyttäen myös lopputulos on tavallisesti parempi sillä sovellusalueen suunnittelukieli ja generaattori tuottavat tavallisesti virheettömämmän ja tehokkaamman koodin kuin keskiverto ohjelmoija.

Yritykset kuten EADS, Lucent, Nokia ja Panasonic ovat raportoineet kertaluokkien tuottavuushyödyistä. Tässä seminaarissa esitellään DSM -lähestymistapaa käytännön kokemusten ja tutkimuksen kautta.

Esitysten aiheet ja esiintyjät:

Miksi domain-spesifit kielet auttavat vähentämään virheitä ja lisäämään ohjelmistokehityksen tuottavuutta?

• Juha-Pekka Tolvanen, MetaCase
• Automatisointi on keskeinen keino lisätä teollisuuden kilpailukykyä - ohjelmistoteollisuus ei ole tästä poikkeus. Domain-spesifeillä kielillä voidaan määritellä sovellukset helposti mutta riittävän tarkasti jotta ohjelmistokoodi voidaan generoida määrityksistä. Tässä puheenvuorossa esitellään eri toimialoilla toimivien yritysten kokemuksia ja näytetään käytännön esimerkkejä.
  

DSM-mallinnus VTT:llä

• Olli-Pekka Puolitaival, VTT
• VTT:llä on tutkittu ja käytetty mallinnusmenetelmiä 90-luvulta asti. Kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisprojekteissa ja toimeksiannoissa on käytetty mm. seuraavia kieliä ja menetelmiä: SA/SD, SDL, MSC, TTCN, OMT ja UML. Erityisesti UML:a on käytetty sen standardoinnista lähtien monissa projekteissa mallinnuskielenä ja siihen liittyviä tekniikoita tutkimuskohteina. Viimeisen viiden vuoden aikana on VTT:llä alettu ottaa mukaan tutkimukseen ja kehitystyöhön myös DSM:ää ja siihen liittyviä työkaluja. Tässä esityksessä kerrotaan VTT:llä tehdystä DSM-tutkimuksesta ja siitä saaduista kokemuksista. Lopuksi luodaan katsaus tutkimuksen tulevaisuuteen.
  

Onko pelkkä tekninen erinomaisuus enää kilpailuedun tae?

• Hannu Savela, Ouman Oy
• Ohjelmistoliiketoiminnassa yhä tärkeämmäksi tulee sovellusalueen ymmärtäminen. Käytännössä tärkeämpää on tuottaa asiakkaan ja käyttäjän haluamia ominaisuuksia, ei pelkkiä teknisiä hienouksia ominaisuuksien takana. Domain specifinen mallinnus tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet, antamalla sovelluksen ideoijalle mahdollisuuden sovelluksen tehokkaaseen tekemiseen ja kokeiluun. Käytännön esimerkkinä toimii automaatiojärjestelmän GSM-ohjauksen toteutus.

Case: Telecom DSL - Miten luotiin palveluiden mallinnuskieli?

• Janne Luoma, MetaCase
• Useat järjestelmät edellyttävät järjestelmän rakenteen lisäksi myös toimintalogiikan kuvaamista. Tässä puheenvuorossa esitellään IP-verkoissa toimivien telecom-palveluiden kuvaamiseen sopiva mallinnuskieli. Tällä kielellä laadituista malleista voidaan generoida palvelun koko sovelluslogiikka XML-muodossa. XML tiedostoa voi sellaisenaan ajaa suoraan palvelimessa. Puheenvuorossa esitellään käytännön esimerkkien kautta mallinnuskielen ja generaattorin luonnin päävaiheet ja työvälineet.